Etusivu
” Marja-Leena Leppänen on koko poliittisen urani ajan ollut merkittävä ja uskollinen tukijani. Marja-Leena on uskonut kykyihini alusta asti. Hän on myös johdonmukaisesti puolustanut ja kannustanut minua. Hän on tasapuolinen ja antaa myös kriittistä palautetta jos on aihetta. Tämä tapahtuu aina kannustavasti ja parempaan ohjaten. Tiedän, että kunnioituksemme on molemmin puolista ja kestävää.”
Timo Soini kirjassaan Maisterisjätkä.
………………………………………………………………………………………………………………………….
Marja-Leena Leppänen on nainen, jota kuvaa kaksi sanaa: Inhimillinen ja rautainen, Marru tunnetaan myös pitkästä kokemuksestaan hoitaa yhteiskunnallisia asioita. Perussuomalaisten naisten puheenjohtajan hän on toiminut jo 10 vuotta. Uskon että Kymen vaalipiirissä kansa äänestää hänet edustajakseen arkadianmäelle. Hänen kykynsä hoitaa oikeudenmukaisesti ja asiantuntemuksella pienen ihmisen asioita ei ole jäänyt huomaamatta.
Kike Elomaa
Varsinais-Suomen piirijärjestön I varapuheenjohtaja
naisjärjestön hallituksen jäsen
röntgenhoitaja, yrittäjä
………………………………………………………………………………………………………………………….
Olen Marja-Leena Leppänen, syntynyt Rovaniemellä 4.3.1948.
Toimitusjohtaja, yrittäjä, Lappeenrannan kau-
pungin valtuutettu, valtuustoryhmän puheen-
johtaja 2008-2012.
Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja 1999-2011. Kasvatus-ja opetuslautakunnan
jäsen, Kulttuurilautakunnan jäsen ja Vam-
maisneuvoston varapuheenjohtaja.
Koulutus: Lapin Kauppaoppilaitos Sodankylä
Työpaikat:
- Kansallis-Osake-Pankki Ivalossa kesä ja syksy 1967
- SMP:n puoluetoimisto, lehtitilausten hoitaja 1968-1974
- omat yritykset, huonekaluliike, ym. yritystoimintaa 1975 -1984
- SMP:n naisjärjestön sihteeri, toiminnanjohtaja 1984-1995
- työnjohtajana Siivouspalvelussa 1995-1999
- oma yritys Lappeenrannan Laatusiivous 2000-2011 työllistää 10-15 henkilöä
Jo nuorena tyttönä suunnittelin omaa yritystä, mutta tie vei ensiksi Helsinkiin ja SMP:n puoluetoimistoon, jonne sitten jäinkin pidemmäksi aikaa. Välissä menin naimisiin ja kasvatin lapset omien yritysten lomassa. Myöhemmin palasin vielä puoluetoimistoon takaisin.
Politiikkaan ja SMP:n aatemaailmaan Veikko Vennamo ja Eino Poutiainen hurmasivat minut omilla persoonillaan. Liityin mukaan puolueeseen jo 1968. Olen ollut mukana kaikissa puoluekokouksissa siitä lähtien. Olen myös osallistunut ehdokkaana lukuisiin vaaleihin, alkuun Uudellamaalla ja myöhemmin Kymen läänissä. Kunnanvaltuuston ovet aukenivat Luumäellä 1979, jossa olin valtuustossa kaksi kautta eli yhteensä 8 vuotta. Luumäellä olin ensimmäinen nainen valtuuston varapuheenjohtajan tehtävässä.
Olin kulttuuri-ympäristö-sosiaalilautakuntien jäsenenä, mukana yrittäjäjärjestössä, kuuluin 4 vuotta maakuntahallitukseen sen ainoana naisjäsenenä 1984-1988.
Etelä-Karjalan Maakuntaliitto, hallitus.
Euroopan parlamentin vaaleissa ehdokkaana 1999.
Perussuomalaisten Kymen piirijärjestön puheenjohtajana n.10 vuotta 1988-1998, piirisihteerinä 1999- 2010 ja edelleen.
Harrastuksiini on aina kuulunut maastohiihto, kilpailuineen, olenhan Lapista kotoisin. Laskettelu on kuulunut myös harrastuksiin nuoresta pitäen, tuttuja ovat Luoston rinteet, kuten Saariselän, Levin, Pallaksen kuin Ylläksen rinteet. Laskettelen edelleenkin, sitten on tanssi, karaoke, kävelylenkit, lukeminen ja tietenkin politiikka joka välillä kyllä käy ihan työstä. Minulla on kissa 10-vuotta vanha maalaiskissa, Samuli joka tuotiin Lapista.
Perheeseeni kuuluvat tytöt Meri ja Renata jotka ovat tietenkin puolisoineen jo omilla teillään Helsingin seudulla, asun avo-mieheni Karin kanssa omakotitalossa Lappeenrannassa , jossa on paljon omenapuita puutarhassa.
Politiikka on tahdon asia, minä tahdon parantaa maailmaa – olen pienestä tytöstä asti ollut pahoillani siitä että olemme eriarvoisia. Tahdon että kaikilla ihmisillä olisi hyvä olla, lapsilla, nuorilla, aikuisilla, vammaisilla, vanhuksilla. SMP:n aatemaailma oli juuri sitä mikä minun oli helppo omaksua, haluttiin parempaa Suomea, tasavertaisempaa, oikeudenmukaisempaa, rehellisempää. Tätä samaa linjaa on Perussuomalainen puolue lähtenyt jatkamaan, entisen puolueen lopetettua toimintansa. Tällä tiellä ollaan ja työ jatkuu.
Lähellä sydäntä ovat siis, yksinhuoltajat, omaishoitajat, vammaiset, pienituloiset naiset, rintamamiehet ja naiset, huono-osaiset, lapsiperheet.
Suomi on hyvä maa, mutta paljon on silti korjattavaa, köyhiä ihmisiä on aivan liian paljon. Kakku on jaettu kovin eriarvoisesti.
Hyvinvointivaltiosta ei voida puhua. Työttömyysturvalaki on torso, meillä on liian paljon ihmisiä työttömänä, lakiin pitäisi tehdä korjaus joka sallisi pienet tulot osa-aikaisesta työstä työttömälle. Eikä tästä aiheutuisi päivärahan menettämistä. Tulorajana olemme pitäneet noin 500 € kuukausiansiota. Toteutuessaan laki ei vaatisi budjetointia, elikkä vain hyvää tahtoa Eduskunnalta.
Yrittäjät työllistävät paljon kansalaisia. Yrittämällä ja työtä tekemällä ihminen menestyy.





